Tekoäly Suomessa: haasteet ja mahdollisuudet
Jos olet kiinnostunut tekoälystä Suomessa, löydät maiseman, jota leimaavat rohkeat hallituksen toimet, nopea teknologian käyttöönotto ja ainutlaatuiset esteet. Menestystarinat ja innovatiiviset politiikat erottuvat edukseen, mutta haasteet, kuten osaajapula ja sääntöjen noudattamiseen liittyvät paineet, luovat todellista jännitettä.
Olipa kyse digitaalisista taidoista, eettisistä standardeista tai globaalista kilpailukyvystä, on mielenkiintoista nähdä, miten seuraavat askeleet voivat muuttaa sekä liiketoiminnan että tutkimuksen mahdollisuuksia.
Tekoälyn käyttöönoton nykytilanne suomalaisissa yrityksissä
Tekoälyteknologian käyttöönotto suomalaisissa yrityksissä kasvaa tasaisesti. Vuonna 2022 35 % suomalaisista yrityksistä ilmoitti käyttävänsä tekoälyä, kun vuonna 2021 luku oli 31 %. Tietotekniikka- ja viestintätekniikka-ala (ICT) johtaa tätä kehitystä soveltamalla tekoälyä ohjelmistokehitykseen, data-analytiikkaan ja automaatioon tehokkuuden parantamiseksi ja alan vertailuarvojen asettamiseksi.
Suomi on edelleen yksi EU:n kärkimaista tekoälyn käyttöönotossa yrityksissä, mikä johtuu vahvasta digitaalisesta infrastruktuurista ja korkeasti koulutetusta ICT-työvoimasta. Vuosina 2017–2022 tekoälyä käyttävien yritysten määrä nousi 350:stä 1 240:een, mikä korostaa Suomen nopeaa digitaalisen muutoksen omaksumista eri toimialoilla. Lisätietoja ja dataa Suomen tekoälyn kehityksestä löytyy lue lisää täältä.
Suomen tekoälyn historiallinen kehitys ja poliittiset virstanpylväät
Suomi on ollut merkittävä tekoälyn edistäjä, ja merkittävät edistysaskeleet alkoivat jo 1970-luvulla. Keskeiset tutkijat, kuten Seppo Linnainmaa ja Teuvo Kohonen, olivat tärkeässä roolissa tänä aikana tutkimuksillaan takaisinkytkennästä ja itseorganisoituvista kartoista. Nämä perustavat saavutukset ovat nostaneet Suomen merkittävään asemaan tekoälyn kehityksessä.
Vuonna 2017 Suomi esitteli ensimmäisen kansallisen tekoälystrategiansa, jonka tavoitteena oli parantaa kilpailukykyä ja optimoida julkisia palveluja. Strategiaa on päivitetty useita kertoja vastaamaan muuttuvia tarpeita. Vuonna 2020 käynnistetty AI 4.0 -ohjelma kohdistui erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset) ja sen tavoitteena oli auttaa niitä integroimaan tekoälyteknologiat toimintaansa. Lisäksi vuonna 2019 käynnistettiin kohdennettuja rahoitusaloitteita tekoälyn tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseksi.
Suomi on myös tehnyt perusteellisia analyyseja tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin ja koulutusjärjestelmiin, jotka ovat vaikuttaneet tekoälypolitiikan jatkuvaan kehittämiseen. Nämä toimet edistävät yhdessä kattavaa ja mukautuvaa tekoälypolitiikan kehystä, jolla pyritään tasapainottamaan innovaatioita ja yhteiskunnallisia tarpeita.
Tärkeimmät tekoälyn käyttöönoton edelläkävijät
Suomen liiketoimintaympäristössä tietyt sektorit ovat edelläkävijöitä tekoälyteknologioiden käyttöönotossa ja niillä on merkittävä rooli digitaalisessa muutoksessa.
ICT-sektori on eturintamassa: 35 % yrityksistä käyttää tekoälyä vuonna 2022, kun vuonna 2021 luku oli 31 %. Iceye-kaltaiset yritykset ovat esimerkki tästä kehityksestä tekoälypohjaisilla satelliittiratkaisuillaan.
Ammattilais- ja tiedepalvelualalla tekoälyä hyödynnetään aktiivisesti edistyneessä tutkimuksessa ja analysoinnissa. Silo AI:n kaltaiset yritykset ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta, mikä osoittaa, kuinka nämä avainalat edistävät tekoälyn käyttöönoton kasvua Suomessa. Kolmen vuoden aikana tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on kasvanut 350:stä 1 240:een.
Suomen tekoälyn kehityksen vertailu maailmanlaajuisiin johtajiin
Suomen lähestymistapa tekoälyyn eroaa selvästi maailmanlaajuisten johtajien, kuten Yhdysvaltojen, lähestymistavasta painopisteiden ja menetelmien osalta. Maa on viidenneksi vilkkain tekoälyn käytössä asukasta kohden, vaikka Yhdysvallat johtaa tutkimustuotannossa ja yksityisissä investoinneissa. Yhdysvaltojen lähestymistapaa leimaa voimakas painotus nopeaan kaupallistamiseen ja innovaatioihin.
Sen sijaan Suomi painottaa eettistä tekoälyn kehittämistä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistämistä sekä sääntelykehyksen yhdenmukaistamista Euroopan unionin sääntelykehyksen kanssa. Suomen AI 4.0 -ohjelma on suunniteltu tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ja edistämään tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa sen sijaan, että se keskittyisi yksinomaan uraauurtaviin edistysaskeliin.
Vuonna 2022 35 % suomalaisista yrityksistä ilmoitti tekoälyteknologioiden käytön lisääntyneen. Suomen strategia painottaa vastuullista kasvua ja EU:n sääntöjen noudattamista, mikä erottaa sen Yhdysvaltojen lähestymistavasta, jota leimaa aggressiivisempi ja laajempi ekosysteemi.
Tärkeimmät esteet tekoälyn laajalle integroinnille
Useat merkittävät haasteet estävät tekoälyn laajaa integrointia Suomessa. Rahoitusrajoitukset ovat merkittäviä, koska sekä julkinen sektori että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) joutuvat kohtaamaan korkeat kustannukset ja epävarmat sijoitetun pääoman tuotot.
Vaikka rahoitusta olisi saatavilla, osaavien tekoälyammattilaisten löytäminen on haastavaa, koska osaajapooli on rajallinen. Tilannetta vaikeuttavat entisestään tietojen saatavuuteen liittyvät ongelmat, sillä hajanaiset tietolähteet ja tiukat tietosuojasäännökset vaikeuttavat tekoälysovelluksiin tarvittavien korkealaatuisten tietojen keräämistä ja hallintaa.
Eettiset ja oikeudelliset näkökohdat, erityisesti Euroopan unionin uuden tekoälylain säännökset, lisäävät vaatimustenmukaisuusvaatimuksia ja lisäävät työntekijöiden vastustusta muutosta kohtaan. Nämä tekijät yhdessä hidastavat Suomen etenemistä kohti tekoälyn kattavaa käyttöönottoa.
Inhimillisen pääoman ja digitaalisten taitojen rooli
Suomen edistyminen tekoälyteknologioiden integroinnissa riippuu merkittävästi sen inhimillisestä pääomasta ja työvoiman digitaalisista taidoista. Maa on Euroopan toiseksi paras digitaalisten perustaitojen osalta, mikä tarjoaa vankan perustan teknologian käyttöönotolle. Se kohtaa kuitenkin haasteen, sillä se tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta teknologia-alan ammattilaista, erityisesti tekoälyn, datatieteen ja pilvipalveluiden aloilla.
Uudelleenkoulutusaloitteet ovat kriittisen tärkeitä, sillä noin miljoona suomalaista tarvitsee lisäkoulutusta perinteisen teknologian ja matematiikan ulkopuolella. Näihin tarpeisiin on tarjolla esimerkiksi Elements of AI MOOC -ohjelma ja erilaisia yliopistokursseja.
Suomen korkeasta koulutustasosta huolimatta tietyillä aloilla, kuten julkisessa terveydenhuollossa, on edelleen pulaa tekoälyn asiantuntijoista. Näiden puutteiden korjaaminen on välttämätöntä, jotta tekoälyn integroinnin potentiaaliset hyödyt voidaan maksimoida eri toimialoilla.
Tutkimuksen huippuosaaminen ja ekosysteemiyhteistyö
Yhteistyö on keskeisessä roolissa tekoälyn innovaatioiden edistämisessä Suomessa. Maan lähestymistapa tutkimuksen huippuosaamiseen ja ekosysteemikumppanuuksiin toimii mallina Euroopassa.
Aalto-yliopiston ELLIS-instituutti, joka perustettiin toukokuussa 2025, on esimerkki tästä yhteistyöstä, sillä se yhdistää 13 suomalaista yliopistoa koneoppimisen tutkimuksen edistämiseksi. Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrän kasvu 350:stä vuonna 2017 1 240:een vuonna 2020 korostaa teollisuuden ja korkeakoulujen välisten kumppanuuksien tehokkuutta konkreettisten tulosten tuottamisessa.
Suomen tekoälykeskus on toinen esimerkki tästä yhteistyöajattelusta, sillä se yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin ponnistelut 50 miljoonan euron rahoituksella. Tämä varmistaa, että tutkimushankkeet muuttuvat käytännön sovelluksiksi, joilla on todellista vaikutusta. Suomen päivitetty kansallinen tekoälystrategia korostaa yhteistyön merkitystä ja tähtää liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseen ja yhteiskunnallisten hyötyjen tuottamiseen.
Sääntelyn kehitys ja eettiset näkökohdat
Sääntelyvaatimukset ja eettiset näkökohdat vaikuttavat yhä enemmän tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon Suomessa. Euroopan unionin tekoälylaki, joka on tarkoitus saattaa voimaan elokuussa 2024, edellyttää tekoälyjärjestelmien eettisten standardien tiukkaa noudattamista.
Tämä lainsäädäntö on osa laajempaa kehystä, joka sisältää Suomen vuoden 2017 kansallisen tekoälystrategian, jatkuvan tuen AI 4.0 -ohjelman kautta sekä aloitteita, kuten Aalto-yliopiston ELLIS-instituutin.
Nämä toimet osoittavat Suomen sitoutumisen eettiseen tekoälyn kehittämiseen. Näiden kehysten navigoiminen voi kuitenkin olla monimutkaista. Tietosuojasäännöksiä ja yhteiskunnallisia huolenaiheita on harkittava huolellisesti, jotta varmistetaan säännösten noudattaminen ja eettisten standardien ylläpitäminen välttäen samalla mahdollisia esteitä kehitykselle.
Mahdollisuudet ja strategiat tekoälyn kasvun vauhdittamiseksi
Suomen tekoälymaisema perustuu vankalle sääntelykehykselle ja eettisille standardeille, mikä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tekoälyn kasvulle. AI 4.0 -ohjelma tarjoaa erityistä rahoitusta ja resursseja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), mikä voi parantaa niiden globaalia kilpailukykyä.
100 miljoonan euron AI Business -ohjelman tavoitteena on edistää innovaatioita ja luoda yhteyksiä keskeisiin verkostoihin, mikä voi helpottaa pääsyä kansainvälisille markkinoille. Investoimalla koulutukseen Elements of AI MOOCs -kaltaisten aloitteiden kautta voidaan auttaa työvoiman uudelleenkoulutuksessa vastaamaan alan muuttuviin tarpeisiin.
Yhteistyökeskukset, kuten Suomen tekoälykeskus (FCAI) ja European Laboratory for Learning and Intelligent Systems (ELLIS), tarjoavat alustoja tutkimuksen siirtämiseksi käytännön sovelluksiin ja varmistavat samalla Euroopan unionin tekoälylain noudattamisen.
Johtopäätös
Kun tutustut Suomen tekoälymaailmaan, muista, että vahvat digitaaliset perustat ja älykkäät politiikat avaavat valtavia mahdollisuuksia. Jotta voit todella kilpailla globaalisti, sinun on kuitenkin puututtava kriittisiin puutteisiin, kuten pk-yritysten rahoitus, digitaalisten taitojen puute ja EU:n muuttuvien säännösten noudattaminen. Jos edistät yhteistyötä, investoit inhimilliseen pääomaan ja asetat etusijalle eettisen innovaation, voit muuttaa nämä haasteet katalyytteiksi, jotka avaavat vielä suurempia mahdollisuuksia nopeasti kehittyvässä tekoälymaailmassa.